VALTION YKSITYISTIEAVUSTUKSIIN ROIMA KOROTUS 1.1.2023
14.01.2023
VALTION YKSITYISTIEAVUSTUKSIIN ROIMA KOROTUS 1.1.2023
Yksityistieasetuksen muutos vahvistettiin 8.12. ja samalla varmistui merkittävä korotus valtiolta haettaviin yksityistieavustuksiin.
Rahaa tarjolla perusparantamisiin on enemmän kuin koskaan ennen. Rahaa voi saada siltojen uusimiseen, tien korottamiseen ja esim näkemäesteiden poistoon. Tiekuntien kannattaakin tarkastuttaa mahdolliset kohteet, johon avustusta voisi saada. Minimikohde yli 10.000 €, johon voi saada avustusta.
Yleisin avustus eli tien perusparannuksiin myönnettävä avustus nousi peräti 20 %-yksikköä siten, että valtionavustus kattaa 70 % hankkeen tukikelpoisista kuluista.
Valtionavustuksen enimmäismäärät nousevat seuraavasti:
- tavanomaiset tien parantamiskohteet 50 % → 70 %
- merkittävimmät siltakohteet 75 % → 85 %
Korotetut avustukset ovat tällä erää voimassa 3 vuotta eli niiden mukaisia avustuksia on haettava viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.
Rahoitustilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä ja ensi vuonna jaossa on 23 miljoonaa euroa sekä sen päälle vielä 44 miljoonaa euroa kahdelta edelliseltä vuodelta siirtyvää jakamatta jäänyttä avustusta.
Avustusta haetaan alueellisesta ELY-keskuksesta ja sitä on haettava ennen perusparannustöiden aloittamista.
Tieyhdistys suosittaa tiekuntia kartoittamaan pikaisesti tiensä perusparannustarpeet ja ryhtymään hankkeen suunnitteluun. Avustuksen hakemisesta päätetään tiekunnan kokouksessa. Näin hyvää valtionavustusta ei ole ollut tarjolla vuosikymmeniin, jos koskaan aiemmin.
Alueelliset yksityistiepäivät 2023
14.01.2023
Alueelliset yksityistiepäivät talvella 2023
Kiertueella on tarjolla uusin tieto päivittyvästä yksiköintiohjeesta, perusparannusten valtionavustuksesta ja millaisia päätöksiä yksityistieasioissa on tullut eri oikeusasteista vuoden 2022 kuluessa. Meidän alueemme yksityistiepäivät Ke 29.3.2023 Turku, Kokoushotelli ja hostelli Linnasmäki Lustokatu 7 20380 Turku
Yksityistieasioiden usein kysytyt kysymykset
20.08.2021
Yksityistieasioiden usein kysytyt kysymykset
1. Mitä tarkoittaa tiekunnan toimielin?
Tiekunnan toimielimenä toimii toimitsijamies tai hoitokunta, johon kuuluu 3-5 jäsentä. Toimielin vastaa siitä, että tiekunnan kokoukset pidetään lain edellyttämällä tavalla ja tietä pidetään kunnossa tiekunnan päättämällä tavalla. Toimielin vastaa muistakin tiekunnan hallinnon ns. juoksevista asioista.
2. Onko tiekunnan kokous pidettävä joka vuosi?
Tiekunnan vuosikokous on pidettävä vuosittain, jos tiekunnan kokouksessa tai säännöissä ei ole muuta päätetty. Vuosikokousta vastaava kokous on kuitenkin pidettävä vähintään joka neljä vuosi. Jos tiekunta hakee avustuksia kunnalta, kannattaa tiekunnan tarkistaa kunnan avustushehdot ennen vuosikokousajankohdasta päättämistä. Kunta voi mm. edellyttää vuosikokouksen pöytäkirjaa avustushakemuksen liitteenä.
3. Onko tiekunnalla oltava säännöt?
Tiekunta ei tarvitse sääntöjä ja yksityistielain pykäliä noudattamallakin pärjää mainiosti. Jos kuitenkin säännöt päätetään laatia, on ne vahvistettava tiekunnan kokouksessa. Säännöt tulevat voimaan vasta, kun ne on merkitty kiinteistötietojärjestelmään. Tieyhdistys ei suosittele tiekunnan omien sääntöjen laatimista ja vahvistamista. Yksityistielaki antaa useimmiten riittävän perustan tiekunnan hallinnointiin, ja laista poikkeavat säännöt sotkevat tilannetta.
4. Mistä tiekunnan vastuuhenkilö saa tietoonsa tieosakkaiden muuttuneet yhteystiedot?
Yksityistielain mukaan tieosakas on velvollinen pitämään yhteystietonsa ajan tasalla sekä ilmoittamaan tapahtuneista omistajamuutoksista. Lisäksi osakas on velvollinen ilmoittamaan tienkäytössä tapahtuneista muutoksista.
5. Saavatko muut kuin tieosakkaat käyttää vapaasti yksityistietä, jos tie saa kunnan avustusta?
Satunnainen tien tienkäyttö on sallittu, mutta säännölliseen ja tien kunnossapitokustannuksia lisäävä tienkäyttöön tarvitaan tiekunnan lupa ja maksusta on sovittava tiekunnan kanssa. Tosin kunta voi avustuspäätöksessään kieltää maksujen perimisen, mutta tällaisia ehtoja ei liene käytössä. Tielle asetettuja liikennemerkkejä on ajoneuvon kuljettajan noudatettava.
6. Tiekuntamme ei ole kokoontunut moneen vuoteen. Mitä pitäisi tehdä, jos hoitokunta/toimitsijamies ei suostu kutsumaan kokousta koolle?
Kuka tahansa tieosakas voi kutsua koolle tiekunnan kokouksen, jos edellisestä kokouksesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Mikäli edellisestä kokouksesta on kulunut alle viisi vuotta, lupa kokouksen koolle kutsumiseen on pyydettävä ELY-keskukselta.
7. Miten pitää toimia, jos tieosakas ei maksa tiemaksuaan?
Tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näin sillä edellytyksellä, että maksut perustuvat tiekunnan kokouksessa vahvistettuun maksuunpanoluetteloon. Tiemaksun lisäksi voidaan periä 6 %:n viivästyskorkoa sekä perintäkuluja enintään 51 €. Ulosottohakemus löytyy osoitteesta https://oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/lomakkeet/ulosottohakemukset.html .
8. Voiko tiekunta asettaa nopeusrajoitusmerkin tien alkuun?
Kyllä voi. Ensin tiekunnan täytyy tehdä päätös asiasta ja sitten pyytää kunnan suostumusta. Suostumuksen saatuaan, merkin voi asentaa. Tämä koskee kaikkia pysyviä liikenteenohjauslaitteita. Tilapäisiin liikennemerkkeihin ei kuitenkaan tarvitse hakea kunnan suostumusta. Tällaisia ovat mm. kelirikkomerkit, tilapäiset painorajoitusmerkit ja tietyömerkit. Pysyvät liikennemerkit pitää ilmoittaa digiroadiin .
9. Tarvitseeko tiekunta y-tunnuksen?
Normaalitoimintaan tiekunta ei y-tunnusta tarvitse, eikä sitä verottaja myönnäkään. Tiekunnan yksilöintitunnus on käyttöoikeusyksikkötunnus, jonka saa tietoonsa maanmittauslaitokselta. Se pitäisi riittää myös pankeille tiekunnan tunnistamista varten.
10. Mistä yksityistien varrelta kiinteistön ostanut henkilö saa tiedon siitä, kuka hoitaa tien asioita eli kuka on yhteyshenkilö?
Tiekunnan toimielin on velvollinen pitämään tiekunnan yhteystiedot ajan tasalla maanmittauslaitoksen ylläpitämässä yksityistierekisterissä. Tiedon saa soittamalla maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun. Tällöin tulee tietää yhden kiinteistön kiinteistötunnus, jonka maalla tie sijaitsee.
Yksityistie-studio 26.03.2021
10.02.2021
Yksityistie-studio
26.3.2021 09:00 - 26.3.2021 12:00
Yksityistie-studio webinaari
Yksityistie-studiossa ratkotaan yksityistiekysymyksiä, jotka murehduttavat tiekuntia ympäri Suomen, käydään läpi seikkaperäisesti esimerkkitapauksia ja vastataan osallistujien ennakkoon lähettämiin kysymyksiin. Kysymyksiä ratkomassa Tieyhdistyksen asiantuntijat Simo ja Teuvo.
Tilaisuus järjestetään Suomen Tieyhdistyksen ja MTK:n yhteistyönä.
Lisäksi ajankohtaiskatsaukset muun muassa
• Lakimuutos etäosallistumisen mahdollistamisesta
• Puhelinneuvonta yksityistieasioissa
• Ajankohtaisia asioita avustuksen hakuun liittyen
Ilmoittautuminen: Osallistumishinnat: Hinta 45€ (sis. alv),
Suomen Tieyhdistyksen tai MTK:n jäsenille jäsenetuna 0€.
• Muiden kuin jäsenten Ilmoittautuminen osoitteessa
• https://tieyhdistys-kilta.kehatieto.fi/tapahtumat/tapahtumatiedot.aspx?id=1042 päättyy 25.3.2021 klo 12:00
• MTK:n tai Suomen Tieyhdistyksen jäsen, ilmoittaudu täällä maksuttomasti tilaisuuteen https://tieyhdistys-kilta.kehatieto.fi/tapahtumat/tapahtumatiedot.aspx?id=1046 viimeistään 25.3.2021 klo 12.00.
Tapahtuma järjestetään webinaarina. Osallistujille toimitetaan linkki edellisenä päivä 25.3.2021.
Huomaathan että laitteesi tulee pystyä välittämään ääntä (kaiutin), jotta voit osallistua webinaariin.
Maanmittauslaitoksen yksiköintisuositus 2019
30.01.2019
Maanmittauslaitoksen yksiköintisuositus 2019
Maanmittauslaitos julkaisee yksiköinnin suositusta Maanmittauslaitoksen internet-sivuilla. Viimeksi suosituksia on päivitetty loppuvuonna 2018. Silloin täsmennettiin painolukuja omakotitalolle, vapaa-ajan asunnoille ja metsälöille. Esimerkiksi ULA on nyt 1 100 t (sisältäen 1-2 autoa). Metsälön osalta enää ei yksiköidä erikseen sisäistä ja ulkoista liikennettä.
MML:n suositus Yksityistien tieyksiköinti 2019 löytyy
https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/ajankohtaista/lehdet-ja-julkaisut/julkaisut
Tiekuntien yhteystiedot Maanmittauslaitokselle ja Digiroadiin
30.01.2019
Tiekuntien yhteystiedot voi ilmoittaa verkon kautta
Suomessa on noin 50 000 yksityistietä, joiden hallinnointia varten on perustettu tiekunta.. Maanmittauslaitos, useat viranomaiset, yksityiset kansalaiset ja monet muut tahot tarvitsevat tietoja siitä, keneen täytyy ottaa yhteyttä yksityistietä ja yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmässä pidetään yllä tiekuntien yhteystietoja.
Maanmittauslaitoksella on palvelu, jonka kautta sekä tiekuntien yhteystiedot ja niiden muutokset on helppo ilmoittaa. Maanmittauslaitos siirtää tiedot tarkistusten jälkeen omaan tietojärjestelmäänsä. Tietojen ilmoittaminen perustuu tiekuntien osalta yksityistielakiin Tietojen ilmoittaminen yksityistierekisteriin:
https://www.maanmittauslaitos.fi/lomakkeet/tiekunnan_yhteystiedot_
Ilmoita pysyvistä liikenteen ohjauslaitteista Digiroad -aineiston pitäjälle!
Pysyvään liikenteen ohjauslaitteeseen (esim. paino- tai nopeusrajoitusmerkkiin, yksityistie-lisäkilpeen tai puomiin) tarvitaan myös kunnan suostumus. Yksityisteillä luvan hakee tiekunta tai tieosakkaat yhdessä.
Tiekunnan ja tieosakkaiden edun mukaista on se, että luvan saanut liikennemerkki tms. näkyy mahdollisimman kattavasti paikkatietoa hyödyntävissä navigointilaitteissa. Tästä syystä pysyvistä paino- ja liikennerajoituksista tulee tehdä ilmoitus Digiroad -aineiston pitäjälle sähköpostitse osoitteeseen: info@digiroad.fi Ilmoituksen liitteeksi laitetaan kuva ohjauslaitteesta sekä kopio kunnan antamasta suostumusesta ja ilmoittajan yhteystiedot. Digiroadistra ja sinne tietojen ilmoittamisesta on tietä Väyläviraston sivulla www.vayla.fi
Alueelliset yksityistiepäivät 12.3 2019 Raisio
30.01.2019
Yksityistiepäivät
Alueelliset yksityistiepäivät 12.3 2019 Raisio Kirjastotalon Martinsali
Aiheena mm. Uusi yksityistielaki, uudet yksiköinnin suositukset ja valtion avustukset
FacebookTwitter
Alueelliset Yksityistiepäivät 2019 esite on täällä.
https://tapahtumat.tieyhdistys.fi/site/assets/files/1301/esite.pdf
Uusi yksityistielaki voimaan v. 2019 alussa
27.06.2018
Yksityistielaki uudistuu - olethan valmis?
Yksityistielaki on nyt hyväksytty eduskunnassa. Laki tulee voimaan 1.1.2019 eli ensi vuodenvaihteessa kuitenkin niin, että kuntien tielautakunnat toimivat vielä koko vuoden 2019. Lautakunnilla on siten mm. aikaa käsitellä loppuun keskeneräiset asiansa. Em. kuntien tielautakuntien lakkaaminen tarkoittaa mm. sitä, että tiekunnan päätöksiin ei ensi vuodesta eteenpäin haeta yksityistielain mukaista muutosta tielautakunnalta, vaan käräjäoikeudelta.
Joissakin kunnissa reagointia kaipaa asia, joka liittyy tiekunnan olemassaoloon. Uuden lain mukaan ei kunta eikä valtio saa enää avustaa yksityistietä ellei siihen ole perustettu tiekuntaa. Tarkoittaa, että kannattaa alkaa perustaa järjestäytymättömille teille tiekuntia niin, että ne olisivat toiminnassa jo ensi vuonna. Ensi vuonna osakkaat voivat tosin perustaa itsekin tiekunnan omalla päätöksellään, mutta aika näyttää, kuinka se sujuu. Kunnan ja valtion avustuksien myöntämiseen liittyy myös ehto, että tiekunnan yhteystiedot on oltava ajan tasalla MML:n yksityistierekisterissä ja kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä eli Digiroadissa.
Tiekunta voi jatkossa kutsua vuosikokouksen koolle sähköpostitse, jos osakas niin suostuu. Tätä varten tiekunnissa voi jo pikkuhiljaa alkaa koota sähköposteja.
Lakiuudistukseen liittyen MML ryhtyy tarkistamaan yksiköinnin suosituksiaan.Tänä vuonna käsikirjaan tehdään välttämättömät muutokset.
Palaamme uuden lain ja myös yksiköinnin kiemuroihin enemmän myöhemmässä vaiheessa ja viimeistään Alueellisilla Yksityistiepäivillä ensi vuoden helmi- ja maaliskuussa. Yhden päivän tilaisuudet pidetään 16 paikkakunnalla eri puolilla maata. Tarkempi tieto ohjelmasta, paikkakunnista, päivämääristä ym. tulee hyvissä ajoin syksyllä.
Suomen tieyhdistys, Jaakko Rahja
Uusi laki tuli voimaan 1.1.2019. Uusi laki Finlexissä täällä
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180560
Yksityistielain kokonaisuudistus käynnistynyt
03.05.2016
Yksityistielain kokonaisuudistus käynnistynyt
Erittäin epäselväksi ja monilta osin vanhentuneeksi tunnustetun yksityistielain kokonaisuudistuksen valmisteleminen on käynnistynyt LVM:n toimesta. MTK on kutsuttu mukaan valmisteluun, ja työryhmä kokoontuu koko vuoden. Lakiehdotus on tarkoitus saada eduskuntaan keväällä 2018, joten kuluvana vuonna on vaikuttamiselle oikea aika.
Yksityistielaki on ns. kansalaislaki eli sitä sovelletaan maallikkojen toimesta lukemattomissa tiekunnissa. Siksi sen pitäisi olla sisällöltään selvä ja helposti sovellettava. Tästä vallitsee laaja yhteisymmärrys työryhmässä ja eri eturyhmien parissa. Tämä tarkoittaa todennäköisesti esimerkiksi sähköisten kokouskutsujen mahdollistamista.
Periaatteellisempia kysymyksiä ovat esimerkiksi yksityisteiden rahoitukseen, tiemaksujen yksiköintiin, ulkopuolisten tienkäyttäjien käyttömaksuihin, tiekuntien jäsenyyteen, muutoksenhakumenettelyyn ym. liittyvät asiat. Peruslähtökohtana säilynevät kiinteistön omistamiseen perustuva jäsenyys tiekunnissa ja tiestä saatuun hyötyyn suhteutetut maksuosuudet eli tieyksiköinti. Toisaalta keskusteluissa on ollut esillä myös malli, jossa tiemaksut olisivat tasasuuruisia. Nykyisin tieyksiköinti perustuu Maanmittauslaitoksen opaskirjan malliin, mutta sitä sovelletaan yleisesti myös tuomioistuimissa. Mallin nostamisesta lakiin on keskusteltu, mutta siinäkin on puutteensa.
Rahoituksen perusasetelma säilynee entisellään eli sekä valtio että kunnat avustavat tiekuntia. Vaikka erityisesti valtion avustukset ovat pienentyneet lähes olemattomiksi, on kuitenkin tärkeää, että niistä säädetään laissa. Jos sellaista avustusta ei enää olisi lainsäädännössä, niin koko rahoituslähde kadonnee valtion budjetista pysyvästi. Myös valtion aluehallinnon uudistuksella tulee olemaan vaikutuksensa yksityistieasioiden hallinnointiin.
Yksityisteiden rahoituksesta puhuttaessa nousee usein esiin ALV:n vähennyskelpoisuus, koska merkittävä osa yksityisteiden maksurasituksesta kohdistuu ALV-velvollisiin maa- ja metsätalouden harjoittajiin. Asia on ollut jo vuosia esillä lukuisten poliitikoiden aloitteissa ja kirjallisina kysymyksinä. Valtiovarainministeriön vastaus on ollut aina kielteinen ja vastauksissa on vedottu ALV-direktiiviin. Tämän asian olemme nostaneet esiin työryhmässä ja aiomme perata sen vielä tarkemmin. On kuitenkin syytä muistaa, että ALV:sta ei säädetä yksityistielaissa, eikä se kuulu LVM:n tehtäviin.
Valmistelu on vielä hyvin keskeneräistä, eikä edes hahmotelmia uusiksi säädöksiksi ole vielä saatavilla. Ensimmäisiä valmisteluaineistoja on lupailtu ruodittavaksemme kesän jälkeen, jolloin on syytä tehdä tilannearvio ja varautua muidenkin kanavien käyttämistä.
Olkaa rohkeasti yhteydessä allekirjoittaneeseen kaikissa yksityistielakiin liittyvissä kysymyksissä ja näkökulmissa, joita olisi hyvä viedä lainvalmisteluun. Vinkkejä kaivataan niin suurten linjojen kuin pientenkin yksityiskohtien osalta. Etenkin pienempiä asioita saa helposti vietyä työryhmässä eteenpäin, ja yksityiskohtien keksiminen onkin tärkeää. LVM avannee kesällä yksityistielakia koskevan kyselyn ota kantaa.fi -sivustolle. Tulemme informoimaan sen avautumisesta ja toivon sinne laajaa osallistumista MTK:n toimihenkilöiltä ja jäsenkunnasta.
Simo Takalammi, maankäyttöasiantuntija, simo.takalammi@mtk.fi, 0400 765 277
Kulkuyhteyksiä tarkastellaan Vehmaalla
30.03.2016
Valppaana vanhojen tieoikeuksien kanssa
Maanmittauslaitos on käynnistänyt laajan hankkeen saattaakseen yksityisteiden tiedot sähköiseen muotoon. Tavoitteena on, että sekä asiakkaat että viranomaiset löytävät tiedot vaivattomasti. Kiinteistörekisterissä olevat tieoikeudet ja merkinnät ovat puutteellisia ja saattavat poiketa käytössä olevista teistä ja kulkuyhteyksistä. Osa tieoikeuksista ulottuu 1800-luvun puolelle ja niitä koskevat tiedot ja sopimukset ovat arkistojen uumenissa.
Itä- ja Pohjois-Suomessa vanhat tiedot ovat kulkeneet uudempien asiakirjojen mukana, ja siellä tieoikeudet saadaan rekisteriin arkistoja selvittämällä. Lounais-Suomessa ja eteläisessä Suomessa historiatiedot ovat jääneet uusien tietojen alle ja näillä alueilla tieoikeuksien ajantasaistaminen toteutetaan alueellisilla tietoimituksilla. Toimituksia on jo tehty erityisesti Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ja alkuvuodesta muuallakin eteläisessä Suomessa.
Alueellinen tietoimitus
Alueellisissa tietoimituksissa tietyn alueen kiinteistöjen kulkuyhteydet käydään läpi. Käytössä olevat ja muut tarpeelliset tieoikeudet merkitään rekisteriin ja tarpeettomat tieoikeudet lakkautetaan.
Alueellinen tietoimitus koskee kerrallaan noin 200 - 300 kiinteistön omistajaa. Työ alkaa kiinteistönomistajien kuulemisella. Maanmittauslaitos lähestyy maanomistajia kirjeellä, jossa omistajia pyydetään merkitsemään karttaotteeseen heidän käyttämänsä kulkureitit. Kiinteistön omistajien vastausten ja tarvittavien arkistoselvitysten perusteella laaditaan ehdotus alueen tieoikeuksista. Toimituksesta pidetään kokous, johon kiinteistönomistajat kutsutaan. Kokouksessa käsitellään alueen tieoikeudet; esitellään tie-ehdotus, kuullaan kiinteistöjen omistajia ja annetaan päätös tieoikeuksista. Toimitusten internet-sivuilla asianosaiset pääsevät esimerkiksi tutustumaan tie-ehdotukseen jo ennen varsinaista kokousta.
10 vuoden urakka
Tieoikeuksien ajantasaistaminen on suuri urakka. Työn arvioidaan vievän kymmenisen vuotta ja yhteensä 700 henkilötyövuotta. Hankkeen arvioidaan tuovan kustannussäästöjä ja mm. lyhentävän kiinteistötoimitusten kestoaikoja. Kattavasta kiinteistörekisteristä hyötyvät kaikki kiinteistöjen tietoja tarvitsevat.
Toimituksiin kannattaa osallistua ja valvoa etujaan
Kun kutsu alueelliseen tietoimitukseen tulee, kannattaa maanomistajan olla paikalla vaikuttamassa omien oikeuksiensa puolesta. Toimitus koskee kaikkia niitä kiinteistöjä ja yhteisiä alueita, joilla on tiluksia tai tieoikeuksia toimitusalueella. Jos toimituskokouksesta on tiedotettu lainmukaisesti, toimitus voidaan suorittaa, vaikka asianosainen olisikin poissa kokouksesta. Käyttämättömät tieoikeudet voidaan siis poistaa, vaikka maanomistaja ei paikalle toimitukseen tulisikaan.
Varsinais-Suomessa tietoimitukset on saatu valmiiksi jo Oripään ja Raision osalta ja työtä tehdään tällä hetkellä Auran, Koski TL:n, Kemiönsaaren, Liedon, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Paraisten, Pöytyän, Salon, Sauvon kunnissa. Vehmaalla asia on vielä kesken.
V-S ELY-keskuksen tiedote painorajoitusten muutoksista 18.9 2013
27.09.2013
Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle 83 uutta painorajoitettua siltaa 1.10.2013 alkaen (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja nostetaan 1.10.2013 alkaen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella ei ole ollut eikä uudistuksen myötä tulekaan painorajoitettuja siltoja valta- ja kantateille. Sen sijaan muilla maanteillä painorajoitukset lisääntyvät huomattavasti. Aiemmin painorajoitettuja siltoja oli 13 kpl ja uudistuksen myötä painorajoitettuja siltoja tulee olemaan 96 kpl. Painorajoitukset kohdistuvat pääsääntöisesti vanhoihin kiviholvi- ja puupalkkisiltoihin, joita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon. Siltojen ohella uusia painorajoituksia tulee myös osalle maantielautoista. Turun saaristossa uusia rajoituksia tulee viidelle lauttapaikalle. Mittamuutos ei aiheuta uusia rajoituksia siltojen alikulkukorkeuksiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä. Alikulkukorkeuksia merkitään kuitenkin osittain uudelleen.
Raskaan kaluston massat ja mitat -uudistuksella pyritään parantamaan elinkeinoelämän kilpailukykyä tehostamalla kuljetuksia. Uuden asetuksen mukaan ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino muuttuu 60 tonnista maksimissaan 76 tonniin. Lisäksi ajoneuvojen maksimikorkeus muuttuu 4,2 metristä 4,4 metriin. Ajoneuvojen suurin sallittu kokonaispaino vaihtelee akseli- ja teliyhdistelmien mukaan. Yksityiskohtaiset tiedot ajoneuvokohtaisista kokonaispainoista löytyy Valtioneuvoston asetuksesta.
Viiden vuoden siirtymäaikana sallittuja lisäyksiä ovat mm.
• 7-akselinen yhdistelmä 60 t -> 64 t
• 2-akselinen auto 18 t -> 20 t
• 3-akselinen auto 26 t -> 28 t
Varsinais-Suomen ELY-keskus on aloittanut jo painorajoitusmerkkien pystyttämisen, jotta kaikki merkit ehditään asettamaan ennen uuden asetuksen voimaantuloa. Painorajoituksia tulee tasaisesti molempien maakuntien maanteille, Varsinais-Suomeen 53 ja Satakuntaan 43. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen nettisivuilta löytyy lista Varsinais-Suomen ja Satakunnan painorajoitetuista silloista sekä kartta, johon on merkitty kaikki painorajoitukset. Liikenneviraston verkkosivuilta löytyy puolestaan tietoa painorajoituksista koko maan osalta.
Painorajoitukset merkitään neljällä rajoitusmerkillä ja kolmiakselisen telin lisäkilvellä. Ajoneuvon suurinta sallittua massaa -ilmaisevassa rajoitusmerkissä sekä vetoauto että perävaunu voivat painaa merkin osoittaman suurimman sallitun massan. Sen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa -merkki tarkoittaa koko ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua kokonaismassaa. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massarajoitus tarkoittaa kaksiakselista teliä. Kolmiakselisen telin rajoitus esitetään erillisellä lisäkilvellä.
Painorajoitusten lisääntyminen maanteillä edellyttää raskaalta liikenteeltä entistä enemmän kuljetusreittien etukäteissuunnittelua. Ajoneuvojen kokonaismassan kasvamisella voi olla vaikutuksia myös kuljetusten toimivuuteen talviolosuhteissa, etenkin mäkisillä tieosuuksilla. Suuremmat massat rasittavat erityisesti sorateitä mutta myös kevytpäällysteisiä päällystettyjä teitä. Näiden teiden kantavuus saattaa heikentyä ja vauriot lisääntyä. Myös pintakelirikko saattaa sateisilla keleillä pahentua. Onkin mahdollista, että jatkossa painorajoitukset vähäliikenteisillä teillä lisääntyvät.
Nettisivuiltamme http://www.ely-keskus.fi/web/ely/sillat
löytyy lisää tietoa painorajoituksista ja niiden merkitsemisestä, mm. kohteet kartalla sekä silta- ja lauttapaikkakohtaiset painorajoitukset ja painorajoitusmerkit.
Tietoa asetusmuutoksesta ja painorajoituksista koko maan osalta Liikenneviraston nettisivuilla.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/tiet/massatjamitat
Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, kunnossapitopäällikkö Timo Laaksonen, p. 040 508 9236 sekä siltainsinöörit Jari Nikki, p. 0400 821 596 ja Ari Salo, p. 0400 510 391
Yksityistien perusparantaminen
08.02.2012
Jos tiesi kaipaa perusparannusta, selvitä asiat ennen vuosikokousta ja tehkää päätös perusparannushankkeen käynnistämisestä vuosikokouksessanne.
Yksityistien perusparantamisella tarkoitetaan vanhan tien korjaamista nykyvaatimusten tasolle. Perusparantaminen jatkaa tien käyttöikää ja alentaa huomattavasti tien kunnossapitokustannuksia. Perusparannuksessa tien runkoa muotoillaan ja parannetaan sen kantavuutta. Sivuojia perataan tarpeen mukaan. Rummut ja sillat uusitaan tarvittaessa ja parannetaan kohtaamis-, liittymä- ja kääntöpaikkoja sekä lisätään sora- ja murskekerroksia.
Valtionapukelpoisten teiden keskeiset rahoitusehdot
* tien pituus vähintään yksi kilometri viimeiseen asuttuun talouteen
* tiekunta perustettu
* tuettavalla tieosuudella vähintään kolme pysyvää taloutta
* tiekunnalla voimassa oleva valtioavustuspäätös
Yksityistien parantamisen avustaminen
Valtionavustuskelpoisille yksityisteille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti valtionavustusta. Avustusta voi hakea tien tiekunta. Avustusta myönnetään pääasiassa tien vaurioiden ja rakenteiden korjaamiseen. ELY-keskus arvioi hankkeen kiireellisyyden ja vaikuttavuuden. Avustuksesta päättää ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.
Avustettavat hankkeet
Ensisijaisesti avustettavia hankkeita ovat muun muassa:
* huonokuntoiset sillat ja tierummut
* tulva- ja routavauriot
* liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet, kuten vaarallisen kaarteen oikaisu, liittymäkohdan parantaminen tai tielinjan siirtäminen
* tien kuivatuksen ja kantavuuden parantaminen
Avustuksen suuruus
Valtionavustuksen osuus on enintään 75 prosenttia hankkeen hyväksytyistä arvonlisäverollisista kokonaiskustannuksista. Tavallisten hankkeiden avustusosuus on 50 prosenttia ja erityisen tärkeiden hankkeiden avustusosuus on 75 prosenttia. Tällaisia ovat muun muassa siltojen ja isojen rumpujen uusimiset ja peruskorjaukset sekä poikkeuksellisten olosuhteiden, kuten tulvien, tielle aiheuttamien vaurioiden korjaaminen.
Hakeminen
Voit hakea avustusta yksityistien parantamista varten Yksityisen tien parantamisen valtionavustus –lomakkeella.
Varsinais-Suomen ELY-keskusten osalta hakemuksesi käsitellään keskitetysti Pirkanmaa ELY-keskuksessa.
Liitä hakemukseen:
* parantamishankkeen suunnitelma työselityksineen
* suunnitelmakartta, johon on merkitty parantamiskohteiden sijainti ja tien vaikutuspiirissä olevat pysyvät taloudet
* suoritepohjainen kustannusarvio arvonlisäveroineen
* arvio kustannusarvioon sisältyvistä, tiekunnan omana työnä tehtävistä töistä ja niiden määrästä
* kopio tiekunnan kokouspöytäkirjasta (jossa avustuksen hakemisesta on päätetty)
* tarvittavat lausunnot ja luvat
Parantamisavustuksen hakemiselle ei ole erityistä määräaikaa. Suositeltavaa on kuitenkin tehdä hakemus viimeistään kesäkaudella ennen suunniteltua töiden tekemisvuotta.
Siltahankkeissa kannattaa olla yhteydessä ELY-keskukseen jo hyvissä ajoin ennen suunnittelun aloittamista. ELY-keskus tarjoaa suunnitteluohjeita ja keskuksen silta-asiantuntija voi antaa hanketta koskevan lausunnon